Uhri en, en narri ole.
Yön tunneilla ylös heräsin,
kynän otin ja tyhjän paperin.
Tunteista puhua, näin on helpompaa,
löytäisinkö korvan kuuntelevan?
Yön tunneilla yksin vuoteellani,
voisinpa kauas lentää pois.
En muistoja voi hävittää,
vaikein kuohuin elettyä elämää.
Ymmärtää, vain ihminen olen,
syytä en toisia virheistäni.
Tein itse kaikki valintani,
uhri en, en narri ole.
Elämäni askelia puntaroin,
virheitä tein ja niistä sovin.
Ihmettelen, oven suljin,
uusin askelin siis kuljin.
Ymmärrystä sain ja lisää opin.
Vaikeinta oli anteeksi itselleni antaa.
Selvisin matkan, onneni poiki.
Elämä edessä läpinäkyvänä!
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)