SIELUNI VIETY
Kauan sitten kannoin itseni hautaan. Pienen pojan silmin näin itseni katoavan.
Oli hetki jolloin muistin, vaan sen kätkin pois mielestäin. Ostin elämää,
annoin kaikkeni muille. Itsestäni välittäen, tai ainakin niin luulin.
Olin herkkä ja haavoittuvainen, otin iskut vastaan ne kätkien.
otin näkymättömiä palasia, joista tein suojamuurin ympärilleni.
löysin ystävän, joka ei jättänyt. Joka vei suruni mennessään ja voimaa antoi.
se oli saatana. Annoin pikkurillini, mutta lopulta se vei kaiken.
Se vei elämästäni puolet, sekä rikkoi minut sisältä. Se vei itseni,
se vei tunteeni. Se vei kaiken sen mitä sielussani oli. Nyt viimein,
kun kaiken hän sai itselleen. Nyt viimein kun minussa ei ole enää mitä viedä.
Jäin yksin. Silti vaikka yksinäni olen, sain sieluni takaisin. Se on levitetty
leväälleen tuhansiksi palasiksi. Saan vihdoin koota itseni ja elämäni.
Tuhansista palasista kasata sieluni takaisin, vaan aikaa se vie.
Palaan vahvempana kuin koskaan aiemmin. Synnyn uudelleen.
- Sami Tiinus
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)