Sateen alla
Tuulet toi pilvet mukanaan,
pelottavat mustat.
Vyöryivät ylitsemme kastellen maailmamme.
Pisarat pomppien meissä.
Mielemme sokerinen suli,
valui noroina jalkojemme juureen.
Imeytyen maahan kadoten !
Aivan kuin me emme koskaan,
olisikaan olleet olemassa ?
Historiaan ei jäänyt meistä jälkeäkään.
Katosimme vain hetken päästä,
kukaan ei muistanut meitä enään.
Turhaanko kävelimme aikamme,
oliko tällä sittenkin joku merkitys.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)