Nykymaailman meininkiä
Voisko joku vadin ojentaa johon viinat voisi oksentaa. Tämä pahaolo seuraa minua, alituinen sairaus ja krapula. En tiedä kenelle kertoisin, itsemurhaakin jo yritin. Eikö tää nyt päättyä jo vois, naru kaulaan ja kuolla täältä pois.
Sun kuvas pöydällä tuijottaa, että oikein alkaa vituttaa. Ei musta tule tappajaa, vaikka rakkaudesta tappaa saa. Minä toivoin sinun kuolevan, nähdä haavojasi nuolevan. Pahaa sinulle koskaan tahdo en. olethan kuin toinen ihminen.
Kuka kertoo minulle avaimeni hukkasin. Kuka kertoo minulle mihin hiukseni kadotin.
joku sanoi, että kaaduin rapussa, pullollinen viinaa ja nappeja. Niillä pääni sekaisin mä saan, taas voi päivän aloittaa.
Kuka maailmaa ymmärtää. Lapsien nyt kuolevan mä nään. Eikö ruokaa mistään saada vois tai vettä joka veisi janon pois. Kuka vielä uskoo jumalaan, pitäähän niitä olla jotka kärsiä saa. Kukaan heille almuja anna ei, vaikka sota talot heiltä vei.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)