Kun sormeni tähän multaan työnsin,
Äitimaa huusi vastaan.
Lensi aura joutsenten ylitseni,
äänetönnä.
Menin menojani,
syli syreenejä täynnä,
voikukkien hahtuvat huntuna takanani.
Ja kas, siinä perhonsiipi poskeani kosketti.
Lumihiutaleiden joukkoon eksyi omenapuun
kalvakas kukka.
Siirsin sivuun ratamonlehdet
askelteni alta.
Homeen kuultavan torppani seinästä pyyhin.
Koska hulluuteni vuodenajoista,
on Sinun sijanasi
minuun istutettu.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)