REKISTERÖIDY | | LÄHETÄ KIRJOITUS | KATEGORIAT | LUETUIMMAT KIRJOITUKSET | PARHAIKSI ARVIOIDUT KIRJOITUKSET | UUSIMMAT KIRJOITUKSET | TUOTTELIAIMMAT KIRJOITTAJAT | KIRJAUDU SISÄÄN | SÄÄNNÖT | RSS-SYÖTE RSS-syöte
 
 
   
Unohtuiko salasana?

Uusi käyttäjä?
AarreRunot - runoja satuja vitsejä laulun sanoja tarinoita sananlaskuja värssyjä ja sanoituksia

AarreRunot » Runot-ja-värssyt » Elämä

Kirjoittaja: marliena
Minä piennä ollessani
paitaressuna pahana.
Sodan vielä pauhatessa
nälkäisenä nukkumahan
ruuatta rukoilemahan
siunausta yön selälle
varjelusta maailmalle.
Itse maamoni opetti;
Kätöset lomihin laita
sormet rystysten välihin.
- taivaaseen ota tykösi.

Talvisota taantumusta
pahennusta perhellemme
isä jalkasa menetti.
Kulkemisen vaivalloisen
sauvoillansa hyppimisen
puujalalla liikkumisen.
Eipä työtä työskennellä
miehehelle jalattomalle.

Vaimo leivän hankkijaksi
maijon valkian kantajaksi.
Piikana pikkaraisna
pahaisille pelloille
savipenkoille koville
nokkosien poltellessa
perunaiset noppimassa
selän särkevän keralla.
Heinätkin hevosten herkut
viikatteella viuhautti
kuhilaille lyhteet nosti
Maitomassit muilutteli
veteliksi luirutteli.

Mie olin veljeni keralla
torpan vierellä vähäisen
isän meitä paimentaissa.
Lepytteli lapsiansa
riitojansa selvitteli
kaulakkaikin istutteli.
Oli meilläkin osamme
lisäruuan hankinnassa
järven seljällä somalla
kalaonnea koittamassa
ruuhessa rumajamassa
tirrikoita onkimassa.

Siitpä vuodet vierieli
veljen kanssa kasvaessa
Saimme uuven siskosenkin
jonka kohta tuoni veikin
mustille manan majoille
taivaan Herran kartanoille.
Meni vuosia muutamia
tuli taasen tyttlölapsi
sekä pahnan pohjimmainen
ujo pieni veikka-poika.
Siinäpä koko pesue
miehelle jalattomalle
vaimolle vähä väkisten.

Siinäpä perhe peuhajaapi
kodin ja koulun välissä.
Tuonelaan isäkin siirtyi
lapset orpoina oleksi
vaimo leskenä murehti.
Ei ollut laskun maksajata
eikä ruuan hankkijata.
Vanhemmat jo maailmalla
leivän syrjää etsimässä.

Työtä tuskaa kestäessä
arkisissa askareissa
kyläpostin kantajana
leivän pöydässä pitävi.
Pienimmätkin maailmalle
lehahtivat lentämähän.
Vanhuksena vaivaisena
vihdoin levätä saikin.
Vanhaksi eleä jaksoi
sittempä itsekkin majalle
sylihin mustan mullan
miehensä vierellä lepäsi.

Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi

Lue lisää kirjoittajan marliena runoja satuja vitsejä laulun sanoja tarinoita sananlaskuja värssyjä ja sanoituksia

Anna tähtiä kirjoitukselle: Menneen mitta

Keskiarvo: 3.9 (129 arvioijaa)


Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...

0 kommenttia (kommentoi)

Lähetä oma kommenttisi:

Nimi / Nimimerkki:

Sähköpostiosoite:

URL:

Tarkistuskoodi:

Heinäkuun ja syyskuun välissä oleva kuukausi:

Kommentti:




HUOMAA!

Kirjoittajat haluavat kuulla kirjoituksiensa herättämiä ajatuksia, kommentteja, rakentavaa palautetta ja kehuja. Ole ystävällinen ja lähetä asiallinen kommenttisi heti, oli se sitten muutama sana tai pidempi analyysi. Asiaankuulumattomat tai loukkaavat kommentit poistetaan.

Huom. Enter-painikkeella tehdyt kappalejaot helpottavat ja selkiyttävät pitkien kommenttien lukemista.

Sähköpostisoite- ja URL-kentän voit halutessasi jättää tyhjiksi (URL-kenttään mahdollisesti lisäämäsi sivuston osoite linkittyy automaattisesti, kun lisäät osoitteen kokonaisuudessaan, http:// mukaan lukien. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkymään muille käyttäjille).