Kuka mua täällä oikein kuskaa
ylös katsoen nyt kyselen,
tunnen usein pelkoa ja tuskaa
voimaton on yksin ihminen.
Illoin katselen mä taivaanrantaa
itselleni voimaa etsien,
ehkä joku sitä mulle antaa
ei oo ohi aika ihmeiden.
B-osa
Luotan voimaan korkeimpaan
sieltä varmaan avun saan
se on ainut toivo sisälläin,
vielä ihmeen koen sen
näen Luojan suuruuden
joka muuttaa kerran elämäin.
Joskus olen rajan tuolla puolen
se on varmaa täällä ainakin,
joku jos vain pitäis musta huolen
joku johon aina turvaisin.
Suonissani virtaa vilkas veri
se on ollut aina ristinäin,
maailma on myrskyisä kuin meri
sitä en voi voittaa yksinäin.
Vielä näen taakse suuren vuoren
jonka takana on ihmemaa,
sinne veisin sydämeni nuoren
joka täällä maassa valittaa.
Luotan yhä vielä siihen hetkeen
jostain löydän käden vahvemman,
elämä ei pääty tähän retkeen
vaan sen tiedän aina jatkuvan.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)