Sanassa tuodaan se kaikille julki,
miksi Jumala ihmisten joukossa kulki.
Ei ymmärrä lapsi ei aikuinenkaan
Hänen rakkautta, ei armoaan.
Ihminen kun kerran maailmaan luotiin,
niin synti sai vallan, sen maljasta juotiin.
Itseään syyttää saa ken tänne jää,
ja epäilee itsensä tekijää.
Tuli Pietari saaliitta Jeesuksen eteen,
sanoi Mestari ”heittäkää verkkonne veteen”.
Kalastajatkin totteli käskyä heti,
verkko repeili, kun sitä ylös he veti.
Muistelen usein tätä ainutta kertaa,
ei historiasta löydy teolle vertaa.
Hän nuhteli tuulta, ja pauhaavaa merta,
vuoti ristillä synnistä vapaata verta.
Oli veriset raajat, ja verinen kylki,
osui Häneen pilkka, ja osui sylki.
Vaan voimmeko sanoa toisillemme,
”sen toiset teki, me tehneet emme”.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)