Kohtalo kolkutti ovenkahvaa,
kiersi kuin avainta lukossa.
Päästin sisälle,
leikkien vapaata.
Opin tietämään millaista
on nukkua pumpulipilvellä,
juosta avojaloin sateenkaari
päästä päähän.
Laukkasimme tuulihevosella
ja kosketimme auringonsädettä!
Kaikki oli kanssasi niin mahdollista.
Päästimme toisemme vapaaksi
kaksi luonnonlasta
suljimme oven hiljaa väliltämme.
Kyynel vierähti kädelleni.
Et turhaan valunut, kuiskasin.
Osasit tulla kotiin..
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
3 kommenttia (kommentoi)Kaunis ja koskettava.
Kommentoija: daily . Kommentti lähetetty: 10.07.2022 21:15 | #960
Oikein hieno runo, pidin kovasti.
Jatka runojen kirjoittelua! :)
Kommentoija: JonsQ . Kommentti lähetetty: 06.11.2011 11:29 | #708
Hyvä kii..
Kommentoija: onija . Kommentti lähetetty: 08.05.2010 6:31 | #129