A.On ihmisen elämä vain muistoa menneiden päivien.
Muistojen suomaalla kuljen ja viimeiset lakat koriini poimin.
Ja edessä oleva syksykin.-Ajallaan sekin muistoihin jää.
K.On ihmisen elämä vain muistoa menneiden päivien.
Muistojen unholaan kaikki jää.Eiliseen kaikki katoaa.
B.Voi kun tulevasta jotain tietäisi,moni aprikoi,
pohtii ja murehtii.Vaan miksi haikailla tulevia näitä päiviä.
Se on aivan turhaa,sillä kaikki.-Kaikki tuleva muistojen unholaan katoaa.
K.On ihmisen elämä vain muistoa menneiden päivien.
Muistojen unholaan kaikki jää.Eiliseen kaikki katoaa.
C.Näin pällä maan tää elo ihmisen rakentuu.Ei mikään.
Ei mikään ole pysyvää.Muistojen unholaan kaikki jää
ja kohta itsekkin pian tuon kohtaat.Sinäkin olet muisto entinen.
K.On ihmisen elämä vain muistoa menneiden päivien.
Muistojen unholaan kaikki jää.Eiliseen kaikki katoaa.
D.Ihminen elämänsä muistojen suota tarpoo ja huomaa.
Ei nämä monet risteävät polut sua minnekkään vieneet.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)