Ehtyvät voimat
Mielenmaisemiin nuoruuden.
Ikävä joskus,
haikaan voimien perään.
Esteitä ylitin, alitin,
joskus ne kiersin.
Liitelin, välkyin,
haavojani kudoin.
Iltamyöhään totesin: jäi niistä
parantuneet arvet.
Olin oppinut!
Tekivät minusta sen,
mikä olen nyt!
Ei ikävä kolhuja,
ikävä vain joskus tarmoa.
Hyvä on, elän voimillani.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)