Se kalvaa minua,
ja satuttaa.
Tuntuu minussa,
joka puolella kehossa.
En osaa tehdä mitään,
en ainakaan järkevää.
Katson ikkunasta ja mietin,
aikaa jonka kanssas vietin.
Siitä on kulunut vuosi aikaa,
vieläkin sydämeni sinulle haikaa.
Silloin kun lähdit satoi lunta,
nukkui luonto talvi unta.
Pian tuli kevät ja luonto heräsi,
minä kaikki voimani keräsin.
Jotta jaksaisin kestää lähtösi,
niin paljon se kosketti.
Aika kului ja olen kestänyt,
vaan kaipaus on säilynyt.
Kostuu silmäni, kyynel putoaa
vieläkin se minua satuttaa.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)